Stadin eKampus - Pedagoginen tausta


Tavoitteet taustalla

Tavoitteena on rakentaa innovatiivinen ja uusi verkkolukion ja myöhemmin verkkoammattiopiston toimintakonsepti - ”Stadin eKampus”, joka perustuu ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja ePortfolioon sekä sosiaalisen median työkalujen hyödyntämiseen portfoliotyöskentelyssä. Toimintakonsepti on kaupungin laajuinen ja siinä kaikki Helsingin kaupungin lukiot toimivat yhteisessä lukioiden verkostossa. Ammatilliset oppilaitokset myös osallistuvat yhteiseen Stadin eKampus –verkostoon.

Keskeisenä tavoitteena on tarjota jokaiselle Helsingin kaupungin lukio-opiskelijalle subjektiivinen oikeus halutessaan suorittaa osa lukion oppimäärästä tai koko lukion oppimäärä verkkoa hyödyntäen.

Stadin eKampuksessa ollaan luomassa opiskelijalle pedagogisesti uusimuotoisia, opiskelua monimuotoistavia ja rikastuttavia, entistä joustavampia oppimis- ja opiskelumahdollisuuksia. Stadin eKampuksessa EI olla siirtämässä olemassa olevia kursseja verkkoon, vaan luodaan uusi ilmiöpohjainen lähtökohta oppimiselle. Opiskelu perustuu monimuotoiseen verkko-oppimiseen ja ePortfolio-oppimiseen (oppimisportfolio), jossa portfolio rakentuu kompetenssipohjaisen opetussuunnitelman ja opiskelijan oman eHOPSin pohjalta.

Teto- ja viestintätekniikan käyttö autenttisen oppimisen ja ilmiöpohjaisten oppimisprosessien tukena toteutetaan kokonaisvaltaisena pedagogisena ja didaktisena lähtökohtana – pedagogisesti ajanmukaisten työtapojen ja opetusmenetelmien käyttö realisoituu oppimistilanteissa, joissa opiskelijoilla on käytössä tietokoneet tai mobiilit päätelaitteet.


Oppimiskäsitys

1Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön (maailma) kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee ja tuottaa informaatiota. Oppiminen on opiskelijan aktiivinen, usein yhteisöllinen tiedonrakenteluprosessi, jota koulutuksessa menetelmällisesti tuetaan ja ohjataan.

2Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään ajattelustrategioistaan. 3Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan ja käyttämään oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella.

4Opiskelijat asettavat omia tavoitteitaan (OPS-tavoitetasossa) ja tavoitteena on oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. 5Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opiskelunsa ohjausta. 6Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Yksilö saa tukea omaan oppimiseensa myös yhteisöllisestä työskentelystä ja vertaisiltaan.

7Opetuksessa on tuettava opiskelijan ajattelutaitojen ja ajattelustrategioiden oppimista. Tukemalla ajattelutaitojen ja -strategioiden oppimista luodaan opiskelijalle keskeisiä valmiuksia jatko-opiskeluun, työelämään ja tietoyhteiskunnassa toimimiseen.

8Stadin eKampuksessa oppiminen nähdään sosiokulttuuristen ja kognitiivisten oppimiskäsitysten valossa, 9oppimisprosessipohjaisena opiskelijan intentionaalisena 10osaamisen kehittämisenä.



Pedagogiset lähtökohdat

Intentionaalisuus

Oppimisesta ja opiskelusta rakennetaan mahdollisimman intentionaalista, tavoitteellista ja tietoista toimintaa, jolloin opiskelija tietää oppimisen tavoitteet (osaamiset tavoitteet, kompetenssit) niin kokonaisuuksien kuin jokaisen yksittäisen oppimistilanteen osalta. Oppijan myös tietää, miten oppiminen tapahtuu ja miten hänen oppimista ohjataan ja tuetaan menetelmällisesti. Opiskelijalla on myös mahdollista asettaa omia oppimisen tavoitteita.

”Opiskelijan itseohjautuvuus ei ole mahdollista ilman intentionaalisuutta – tietoa tavoitteista ja siitä, kuinka tavoitteisiin kuljetaan.”



Autenttisuus

Oppimisessa tavoitteena on, että oppijan kognitiiviset prosessit ovat oppimistilanteessa mahdollisimman autenttisia – vastaavat niitä kognitiivisia prosesseja, joita tarvitaan oikeassa tiedon ja taidon käyttötilanteessa. Näin mahdollistetaan syväsuuntautunut oppiminen sekä luodaan edellytyksen tiedon ja taidon transferille (siirrettävyys) oppimistilanteiden ulkopuolelle. Autenttinen oppiminen edellyttää, että käytetyt työtavat, menetelmät ja tietolähteet ovat mahdollisimman aitoja, alan asiantuntijakulttuurille ominaisia.

”Vastakohtana autenttiselle oppimiselle on dekontekstualisoitujen ja sirpaleisten mekaanisten harjoitusten, kuten vanhakantaisten aukkotehtävien ja monivalintojen käyttö oppimistilanteessa. Aukko- ja monivalintatehtävien funktio on lähinnä testaavaa – ei oppimista tukeva.”



Oppimisprosessipohjaisuus

Opetus pohjautuu tavoitelähtöisen oppimisprosessin suunnitteluun. Oppimisprosessin suunnittelun lähtökohtana ovat oppimisen tavoitteet ja oppijoiden aikaisempi tietämys ja osaaminen. Keskeistä suunnittelussa on miettiä, miten erilaiset oppijat oppivat ja saavuttavat tavoitteiden mukaista osaamista. Miten oppijan oppiminen tapahtuu?

Oppimisessa keskeistä on koko oppimisprosessin aikainen ohjaus ja palaute, jonka pohjalta opiskelijat kehittävät omaa osaamistaan. Ohjaus suunnitellaan edistämään oppimista ja erityisesti oppimistehtäviin liittyvää ongelmanratkaisua. Eri elementtien, kuten oppimistehtävien, ohjauksen ja arvioinnin tehtävänä on siis viedä oppimisprosessia eteenpäin, edistää oppimista menetelmällisesti. Oppimisprosessin ohjauksessa voidaan käyttää useita eri työkaluja ja menetelmiä, esim. oppimistehtävien annolla ja scaffoldeilla (~ajattelun tukirakenteet, ajattelun tikapuut) voidaan ohjata oppijan oppimisprosessia. Kun eri oppimistilanteet, oppimistehtävät ja ohjaus tehdään opetuksen suunnitteluvaiheessa näkyviksi, voidaan etukäteen suunnitella, mistä asioista annetaan palautetta ja mitkä asiat vaativat ohjausta.

Oppimisprosessin myötä opiskelijalle syntyy uutta tietämystä eli tietoja ja taitoja. Tietämys on tietoa laajempi käsite, joka sisältää varsinaisen tiedon lisäksi muun muassa tiedonkäyttötaidot, ongelmanratkaisutaidot ja päättelysäännöt. Oppiminen oppimisprosessissa on opiskelijan omaa tietämyksen muodostamista.


Ilmiöpohjaisuus

Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja opiskelussa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt – eivät niinkään yksittäisen oppiaineiden asiat. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Ilmiöpohjaisuus luo edellytykset eheälle oppimiselle, eri oppiaineiden ja oppiaiheiden integroimiselle sekä pedagogisesti mielekkäiden menetelmien, kuten tutkivan oppimisen, ongelmakeskeisen oppimisen, projektioppimisen ja portfoliomenetelmän systemaattiselle käytölle.

Tarkasteltavat ilmiöt voivat olla laajoja, kokonaisvaltaisia ja eri oppiaineet yhdistäviä ”teemoja” tai pienempiä ”täsmä”-ilmiöitä, jotka voivat joissain tapauksissa myös sijoittua yksittäisen oppaineen sisälle. Mielekkäät ilmiöt valitaan ja rakennetaan opetussuunnitelman kompetenssien pohjalta. Myös opiskelijat voivat rakentaa oppimistaan oman maailman ilmiöidensä ympärille, mm. ePortfoliossa.

Ilmiöpohjainen oppiminen on lähtökohdiltaan konstruktivistista, jossa oppija nähdään aktiiviseksi tiedonrakentelijaksi ja tiedon nähdään muodostuvan ongelmanratkaisun tuloksena ”pienistä palasista”, joista konstruoidaan aina käyttötilanteeseen soveltuva kokonaisuus. Kun ilmiöpohjainen oppiminen tapahtuu yhteisöllisessä asetelmassa (oppijat työskentelevät esim. tiimeissä) tukee se sosiokulttuurista oppimiskäsitystä, jossa tiedon ei nähdä olevan vain yksilön sisäinen elementti vaan tiedon nähdään muodostuvan sosiaalisessa kontekstissa. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa keskeistä myös on kulttuurin välittämät artefaktit (esim. symbolijärjestelmät kuten kieli, matematiikan laskusäännöt ja eri ajattelun työkalut) – ”pyörää ei aina tarvitse jokaisen oppijan keksiä alusta uudelleen vaan hyödynnetään kulttuurien välittämää tietoa ja työkaluja.”



Portfolio-oppiminen (oppimisportfolio)

Portfolio-oppimisessa opiskelija kehittää ja dokumentoi omaa osaamistaan sekä oppimistaan portfolioon, jonka kautta opiskelijan oppimisprosessi tulee näkyväksi. Oppijan portfolio voi koostua esimerkiksi oppimistehtävien vastauksista, omista muistiinpanoista, omista tuotoksista, projekteista ja caseista sekä oppimispäiväkirjasta, itsearvioinneista ja reflektioista. Muodoltaan portfolio voi olla multimediaalinen sisältäen tekstin lisäksi, kuvaa, ääntä, animaatioita ja videoita – esim. kännykällä otettuja videoklippejä. Portfolio on ensisijaisesti oppimisen työkalu, se luo opiskelijalle henkilökohtaisen oppimisympäristön (PLE).

Stadin eKampuksessa opiskelijoille rakentuu kompetenssipohjaisen opetussuunnitelman ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (eHOPS) avulla kompetenssipohjainen portfoliokehikko. Portfoliokehikko toimii scaffoldaavana tukirakenteena oppijan osaamisen kehittymisen prosessissa – kompetenssien hankkimisessa ja todentamisessa. Oppijan tuotokset ja todennettu osaaminen tallentuu portfoliokehikon ohjaamana ePortfolioon, joka voi olla myös osittain yhteisöllisissä prosesseissa tuotettu. Portfolio toimii erinomaisesti myös työkaluna ylioppilaskirjoituksiin valmistauduttaessa, kuten kertaamisessa ja mieleen palauttamisessa sekä kokonaisuuksien hahmottamisessa.

ePortfolio on keskeinen työkalu ohjauksessa sekä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Stadin eKampuksessa annettavat opintosuoritukset ja arviointi pohjautuvat pääosin opiskelijan ePortfolioon. Portfoliomuotoinen opiskelu mahdollistaa eri koulutus-, opetus- ja oppilaitosmuotojen kautta sekä informaaleissa oppimistilanteissa saavutetun osaamisen yhdistämisen.